Haluan kuunnella nyt Yiruman Kiss the rain, pyöriä uudestaan ulkona kaatosateessa ja hyppiä lammikoissa kengät litimäriksi. Syyspisarat tipahtavat pehmeästi verkkokalvoille, iholle, hiuskuontaloon, takin kankaaseen, huuliin. Äiti sanoi, että minun olisi pitänyt ottaa sateenvarjoa mukaan, kun tulin kotiin hiukset vettä valuen ja sukat märkinä. Ei se minua kuitenkaan haittaa, pienen hetken en ollut yksinäinen tyttö - vaan sadetanssityttö.Olin myös mustikkamehuhuulinen, joka halusi osata soittaa pianoa.
Sinä se saat aina hymyilemään! ♥
VastaaPoista