Olen ehtinyt huhtikuussa kuunnella paljon A Fine Frenzyn Near to youta (kiitos Lilsille, joka tutustutti minut neidin musiikkiin ♥), huokaista harmaalle säälle, itkeä itseni unettomaksi, kärsiä viikonloppupainajaisista ja kaivata kirjoittamista Orkideasta. Välillä vain väsyttää kaikki, ehkä se johtuu siitä, että en osaa kevättyttöjen piiloleikkejä. Äh.
(Onneksi äiti osti suklaalevyä kuitenkin, pitkän päivän päätteeksi on ihana nakerrella sitä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti