kuiskatut sanat

Huh, tuntuupas oudolta esitellä itseäsi tähän alkuun. Ehkä voisin kertoa pitkästi, että kuka todella olen ja miten tarinani alkaa, mutta taidan säästää sen ja kertoa vain ihan yksinkertaisemmat asiat. En tiedä, ehkä blogi on niinkuin päiväkirja (joka lepää minulla parhaillaan vaatekaapissa, piilossa muiden katseilta), vaikka salaisimmat salaisuudet vuodatetaankin sinne, kun muualle sitä ei voi purkaa. No niin, melkein eksyin aiheestakin jo.

Olen syntynyt ulkomailla helmikuussa, kun talven puuterilumi pyryttää polviin asti, poskiin pistelee veitsenteräväinen puna ja huurupuissa on alastomat oksat. Talvella on kylmä, mutta koska tykkään kaikista vuodenajoista, talvikin on siis ihana, vaikka joskus inhottaa, että on vilustunut ja varpaita palelee koko ajan (hiihtokaan ei ole yleensä kovin kivaa). Ja alaikäinen tyttöhän minä olen vielä - olen vähän alipainoinen ja melko lyhyehkökin; noin sataviisikymmentäviisi ja puoli (tai tasan, kenties sittenkin sataviisikymmentäkuusi, hm. En ole varma, mutta kyllä minä toivon vielä, että pituus voisi kertyä paljon enemmänkin). En harrasta mitään erityistä, vaikka pianonsoitto kiinostaa minua. En ole ikinä ollut siinä kovin hyvä, en osa edes soittaa pianoa kuin parin hassun kappaleen alkua. Satunaisesti olen vain tietokoneella, ficcailen, kirjoittelen tarinoita, luen, unelmoin, piirtelen, valokuvaan ja pakoilen melankolista arkea. Kaiken lisäksi olen kiinostunut tähdeistä, taivaasta, maailman pelastamisesta, avaruudesta ja kaikesta. Maailmassa on vain niin paljon selvittämistä ja kokemista positiivisin mielin.

Tulevaisuudesta en osaa edes sanoa mitään; taidan mahdollisesti haluta taidelukioon ja enkä tiedä mitä haluan isona ammatikseni. Tai sitten tiedän, mutt a se on epävarmaa. Minulle saattaa riittää se vain, että läheiseni ovat turvassa pilvilinnoissaan ja ja. Niin, ehkä minä lopetan tähän, kun tiedän, että voin käpertyä peittoon ja nukahtaa siihen - sadepisaroita valuu ikkunanlasissa, järvi huurtuu ja ruska värjää kadunkulman. Syksy on tullut ja yö laskenut peittonsa, tik tok.

Hyvää yötä - ja ai niin, kuvat eivät ole minun tietenkään, mutta ehkä joskus rohkaistun ja saatan laittaa omia napsimia kuvianikin tänne.