Siipeni värisee

Et oo sadun prinssi, vaan todellinen.

If i had to choose between loving you or breathing, i would use my last breath to say i love you.

Real love stories never have happy ending, cause real love stories never end.

*

Viime merkinnästä olikin aikaa, pahoittelen syvästi hitauttani olkihatun nostamisella ja lämpimällä hymyllä - ihanaa kuitenkin nähdä, että muut ovat innostuneet kirjoittamaan omia merkintöjään. Itse olen aika hukannut sitä, tuntuu, että alkuinnostus olisi kadonnut, mutta yritetään. Onhan nyt sentään kuitenkin helmikuu.

Minä olen kulkenut nämä kuukaudet pitsisessä unelmapilvessä, hymyilyttää unelmoivasti ja ajatukset suuntaavat huomionsa mieluiten pois kokeiden ja stressien täyttämistä arjista ja kaikki kelluu lemmikinsinisen taivaan pinnan päällä. Minä viihdyn siellä liiankin hyvin, enkä olen hiiskunut siitä kenellekään.

Kukkaisketomaisen unelmakuplan ulkopuolella olen kuitenkin aikahko kiireinen. Päivät kuluuvat opiskellessa ja koealueiden jatkuvaa kertaamista eikä ole aikaa tarpeeksi pysähtymään kunnolla. Arki on hieman väsyttävää, liikaa tekemistä ja silmien sumentamista, vaikka olen vapaa-ajalla eristäytynyt lähinnä kaikista kouluystävistäni ja paennut. Pakenemisella tarkoitan unelmoimiseen ihastuneiden hymypoikasien kera, (kotijoukkueen) jääkiekko-otteluiden seuraamista kannustushuutoineen ja kirjoittamista. Olen saanut kirjoitettu ficcisarjaani neljännen osan, haluan viimein siihen rautaisemman otteen ja karvaamman mauan, kun aloitus oli pelkkää aurikoa ja hetkellistä hempeilyä (vaikka fluffyromance on kuitenkin ihana).

Ajatella, että kohta kahdeskymmenespäivänä tätä kuuta. En tiedä, että jaksaako siitä innostua niin suuresti, mutta syntymäpäiväni odottaa silloin minua ja ikä taitaa kolahtaa yksi vuosi lisää suurentamaan luvun vain hitusen suuremmaksi. Olen toivonut kaukoputken tai kiikarin tähtien ja planeettojen tarkkailuun, mutta olen kuitenkin tyytynyt myös Stellariumiin, koska sekin on aivan hieno ohjelma, tähti - ja planeettanimet tunnistaa ja havannoin kepeästi. Haluaisin kuitenkin myös öljyvärimaalaus tarvikkeita, koska olen alkanut innostumaan siitä ja vesiväri on vain vetisempää ja on turha jatkaa enempää kovaakaan yritystä, kun yksityiskohtaiseksi suuniteltu (tai no, yksinkertainenkin) teos valuu jo märkinä pisaroina alas. Ja innostuin siihen myös, että haluaisin jääkiekon kotijoukkueemme fanipaidan, hih.

Mutta kuitenkin, lopettelen helmikuun nopeahkon postauksen nyt tähän. On nimittäin siirryttävä lukemaan historiaa käsittelevää oppikirjaamme koealuetta - renesanssia -, jos yritän pyrkiä saamaan kiitettävän kyseisestä kokeesta huomenna...