painajainen

Helvetti, että itkettää niin sairaasti. En edes tiedä mitä pitäisi kirjoittaa tähän, kun kaikki sisälläni on ihan murtunutta ja kuollutta.

Jouduin lähtemään tänään koulusta kotiin kuumeen takia (taas onnistuin sairastumaan). En ajatellut muuta kuin, että olisin vihdoin kotona ja voisin levätä, vaikka olinkin huolissani tulevista kokeista, joita en voinut tehdä. Ajattelin, että oloni ei tänään kurjemmaksi voi muuttua, mutta sitten; tultuani kotiin sain kuulla äidiltä, että täti, joka asuu Thaimaassa menetti tajunsa eilen. Hänet oli kiidätetty sairaalaan ja virkottuuaan, tämä ei muistanut enää mitään. Ei oma nimensä, ei perhettään, ei mitään. Ei edes tiedetä voiko häntä parantaa.

Järkytyin. Niin helvetisti, että oksensin ja itkin. Tuntui niin kamaltalta, että haluaisin heti juosta Suomesta Thaimaahan. Ihan sama, vaikka olisin kuumeinen. On ikävä tätiä. Sydämeni on niin särkynyt, että en tiedä mitä pitäisi tehdä. Anteeksi, oli pakko avautua.