perjantai 22. huhtikuuta 2011

betoniviidakkoja

Minä näen kaupungin,
sen kuunkalpean ja kuiskivan,

hetken kuulen yönaisen karhean laulun
laineilla aallonharjan

tunnen kuunsädepisaroiden 
ropisevan nikamiin;
laulu vie minut,
kuolleenmeren pohjaan.

(mutta minä olenkin valontyttö.) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti