torstai 28. lokakuuta 2010

the moment to fight

En tiedä onko elämällä korttipakat todellakin sekaisin vai ei (yleensähän ne on kuitenkin, ei kukaan onnistu ikinä huijaamaan sitä), mutta minua suututtaa ja itkettää saman aikaan niin, että en tiedä kumpi tunne voittaa silti eniten. Ehkä siihen sekoittunut surun häivähdystäkin turmelee sieluani, miksi lokakuun lopun onni tipahtaa niin alas? Juurihan minä olen yrittänyt kiivuta jyrkkää ylämäkea ylös, yritän hipoa sormillani sitä hieottua hierarkian onnea kaikille, mutta silti jalkani luiskahtavat alta ja suistun alas, alas, alas - enkä tunne mitään, harsottua sumua vain, mustaa -

kuolemaa.

Paikkakunnallani, kouluni lähellä asuu majavia, niitä suloisia jyrsijöitä, jotka tekevät padon perheelleen ja uivat polskutellen turkki märkänä veden huurunkylmää vettää vasten. Ja silti niitä murhataan, tapetaan, minua suutututtaa, suoraan sanoan vituttaa ihan hirveästi, kuinka paikkakuntani kehtasi antaa lupaa tappaa noita suloisuuksia ja viattomuuden majavia, jotka vahingossa vain katkaisivat muutamaksi tunniksi sähkön ihmisiltä - eihän siihen nyt koko ihmiskunta kaadu, kun sähköä vähän laitetaan poikki. Mutta ei, joku puupää päätti julistaa julman kuolemantuomioin noille viattomille majaville, koska ne ovat muka tuhojyrsijöitä ja ainoa keino on vain tappaa niitä - siis anteeksi nyt, mutta mitä helvettiä. Huomenna opettajamme lupautui viemään meitä ainakin tunniksi ihailemaan niiden rakentamaa patoa, voi noita raukkaa. Itkettää, suuttutaa ja surettaa ihan hirveästi oikeasti - olokin pahenee vain. Toivon, että saadaan mielenosoitus tänne, että majavia ei tapettaisinkaan, eivät ne saa koskea niihin, jos eivät selviä ensin meistä (sillä monia ihmisiä on jo suututtanut tuollainen julma tappamistapa). Yritän houkutella mahdollisemman monia ihmisiä mukaan, minähän en luovuta.

Keitin teetä itselleni (musta tee; aromi, omena, kaneli, kehäkukan terälehdet, kaneli, inkivääri ja vaniljan ripauksia). Ja ulkona on sateista, märkää ja harmaata - juuri yhtä sumeista kuin mielenikin - pitäisi hankkia myös lähikaupasta halpaita kumisaappaita huomista varten.

2 kommenttia:

  1. Oi :O
    Ihana postaus jälleen. Kirjotat niin ihanasti ♥

    VastaaPoista
  2. Oijoi, miten söpö majava köllöttelemässä ja haukottelemassa vedessä maaten. Voi niitä pikkuisia karvapalleroita. ;(

    VastaaPoista